tiistai 28. kesäkuuta 2016

Juhannuksen toivotukset

 photo kuvia 1 of 5_zpspqateahu.jpg

Hyvää myöhäistä juhannusta kaikille!

Mie viettelin Rivan kanssa juhannuksen rauhallisissa merkeissä porukoiden vuokraamalla mökillä. Hirveästi olisi tehnyt mieli saunomaan ja uimaan, mutta uusi tatuointi esti tällä kertaa moiset touhut. Sen sijaan aikaa tuli kulutettua jalkatennistä ja petankkia pelaten, tikkaa heitellen, ja päätinpä muutamat kuvailutkin siskon kanssa käydä kokeilemassa. Äiti ja isi teki maailman parhaimpia muikkuja, joita tarjoiltiin uusien perunoiden ja vihersalaatin kera. Sai pitää kyllä hyvää huolta kielestään, ettei karannut ruuan mukaan ;)

Milloin viimeksi juhannusta on saatu viettää näin lämpimässä säässä kuin tänä vuonna? Nautin kyllä, vaikkakin mökillä verhouduin ihan mielelläni pitkiin housuihin ja nilkat peittäviin sukkiin. Sai nimittäin myrkyistä huolimatta harrastaa "osu itikkaan" -peliä. Mokomat hyttyset! :D

Toivottavasti teidän juhannus oli mukava,
palataan ensi kerralla ;)

 photo kuvia 2 of 5_zpsombqbxr0.jpg

 photo kuvia 3 of 5_zpskbkjc1g8.jpg

 photo kuvia 1 of 1_zps9t0ij4zu.jpg

 photo kuvia 4 of 5_zpsczrwtij7.jpg

 photo kuvia 5 of 5_zpsz9i5dlcd.jpg

torstai 23. kesäkuuta 2016

Kehittyminen omasta päästä kiinni?

 photo kuvia 1 of 4_zpsaqaztgck.jpg

 photo kuvia 2 of 4_zpsghlerd1t.jpg

Mitä ihmettä oikein haluan bloggaamiselta ja blogiltani?

Tää tuntuu omalta jutulta, mutta on tullu halu kehittyä ja kehittää jotenkin itseä. Haluan näyttää, ettei tää blogi oo vaan kuvia ja "päiväkirjamerkintöjä", mut samaan aikaan tiedän sen nimenomaan olevan juuri sitä. Oon tehny tästä blogista sellaisen: muokkaan mielestäni sopivat otokset, lataan ne photobucketiin, liitän koodit bloggerin tekstikenttään ja lisään tekstin, jossa kerron päivän ja kuvien tapahtumista. Ja se on tähän asti riittänyt vallan hyvin.

Mutta, sitten on se nimenomainen mutta. Blogin postaustahti on hidastunut huomattavasti sen ensimmäisiin vuosiin verrattuna, jo pari edellistä vuotta ovat olleet hyvin hiljaisia. Osittain syynä on se ikuinen lause "ei ole blogiin sopivia kuvia" pääni sisällä. Nykyisin postaustahdin hiljenemiseen on myös se, ettei ole yksinkertaisesti mitään sanottavaa. Jotenkin olo, etteivät kirjoittamani sanat ole merkityksellisiä, on kalvanut pidemmän aikaa. Miula on kaksi luonnosta tälläkin hetkellä, jotka kaipaavat hiomista ja hiomista. Ne ovat varmaan blogihistoriani ensimmäiset viralliset aihepostaukset, mikäli tatuointi-postaustani(>KLIK<) ei lasketa.

Mikä siis mättää? Miksen vain ryhdy kirjoittamaan aiheista, joista haluan kirjoittaa ja miksen lähde viemään tätä blogia siihen suuntaan kuin haluan? Ehkä tässä tulee vastaan se kynnys, joka estää julkaisemasta joitain tietynlaisia kuvia: en kelpuuta niitä blogiin syystä x. Nuo pari luonnosta esimerkiksi odottavat sopivia kuvia, parempaa jäsentelyä ja varsinkin toinen: lisää tekstiä. Olen aina ollut arkailija, mitä oman mielipiteen ilmaisemiseen tulee. En tee sitä mielelläni puhuessa, enkä myöskään tekstillä. Koulussa kirjoitustehtävien sisältäessä mielikuvituksen käyttöä, olin valmis ensimmäisten joukossa. Mutta mitä aihe-esseisiin ja mielipidekirjoituksiin tuli, vitkuttelin niiden palauttamista aina viimeiseen päivään asti (tai sen yli).

En ole koskaan tykännyt tuoda mielipiteitäni esiin tekstin välityksellä julkisesti. Se on aina ollut vaikeaa. Jotenkin tuntuu, että tekstini lähtevät aina rönsyilemään ja punainen lanka katoaa matkanvarrelle. Siltä tuntuu nytkin, vaikkei niin välttämättä (kai) ole. Pointtihan tällä tekstillä on purkaa fiiliksiä siitä, kuinka haluaisi kehittyä bloggaajana ja kirjoittajana, ja miksi on niin vaikeaa ryhtyä muovaamaan tyyliään mieluisampaan suuntaan. Jotenkin toivon tämän ongelman julki tuomisen edesauttavan uskaltautumista sen mukavuusalueen ulkopuolelle, jonka tarraaviin lonkeroihin oon selkeästi jäänyt.

Onko teillä muilla tällaisia ongelmia? Tai onko ollut (jos, niin miten ootte päässeet yli)? Olisi mukava kuulla teidän ajatuksia kommenttien puolella ;)

 photo kuvia 3 of 4_zpszkl2zzev.jpg

 photo kuvia 4 of 4_zpsdtmvg7uj.jpg

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Lomailun fiiliksiä

 photo essinkuvia 1 of 2_zpsfiusd38i.jpg

Hei!
Takana on ihanassa säässä vietetty Joensuunreissu sekä loman kuusi ensimmäistä päivää. Vielä reilu viikko jäljellä. Aika tuntuu kiitävän ihan utopistista tahtia eteenpäin ja fiilis on vähän sellainen, että onko tässä nyt edes ehtinyt tekemään mitään. Huvittavinta tässä ajatuksessa on ehkä se, että olen joka päivä ollut menossa ja tulossa, tänään ensimmäinen "päivä" on kun tekemistä ei ole ollut heti aamusta alkaen. Tunnin sisään kuitenkin liidän taas, joten se siitä paikallaan olemisesta :D

Huomenna on paljon odotettu tatuointiaika, uutta pienokaista iholle tulossa. Vähän harmittaa nämä vallinneet säät, vaikka toisaalta olen nauttinut. Otin tuossa eilen vai toissapäivänä videota, kun satoi vettä vaakasuorassa ja en nähnyt parvekkeelta kuin lähimmät puut. Kesken pelaamisen aloin vain ihmettelemään, että nyt kuulostaa ulkona hassulta. Avattiin verhot ja todettiin innostuneesti "nyt on myräkkä!"

Mutta kaikesta menemisestä huolimatta tää aika on ehdottomasti ollut lomailua. En oo miettiny töitä oikeastaan ollenkaan ja sekin vähäinen mitä olen, on ollut tyyliä "Jes, saan nukkua!". Työaiheista postaus on muuten tekeillä, katsotaan milloin saan sen julkaisukelpoiseksi :D

Mutta, palatkaamme seuraavien kuvien parissa ensikerralla ;)

 photo essinkuvia 1 of 2-2_zpscjlstviq.jpg

 photo essinkuvia 2 of 2-2_zpso5yy3rli.jpg

 photo essinkuvia 2 of 2_zpsyeewfjps.jpg

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Pukeuduin verhoon

 photo essinkuvia 3 of 3_zpsijj40pfo.jpg

Heipsun!

Edellisen postauksen hehkuttamani aurinkoiset säät ovat kyllä karanneet täysin. Pilviä ja sadetta, vähän lehmän häntien huisketta. Siitä on viime päivät tehty. Maanantaina kuitenkin käytin vapaapäivän mitä parhaimmalla tavalla: näkemällä hyvää ystävää pitkästä aikaa. Essi (>KLIK<) saapui Suomeen ja tietty jälleen näkemistä piti juhlistaa hyvällä ruualla ja, bloggaajien tapaan, toisiamme kuvaamalla.

Ei mennyt ihan ongelmitta miun ja Essin asukuvailut. Otin Essistä asukuvia omalla kameralla, mutta hänen muistikortilleen. No, raakakuvia ottavana ei tullut mieleenkään, ettei kaverin kone välttämättä kykene niitä muokkailemaan. Toisin sanoen sain sitten jälkikäteen muokkailla kuvat vielä .NEF-> .JPG :D Oli muuten hyvä syy nähdä uudestaan ;) Ja tuokin reissu päättyi Essin luokse tyhjentämään heidän jääkaappiaan kakuista (heillä oli ylioppilasjuhlat lauantaina).

Maanantain asu osottautui hieman liian viileäksi tuohon päivään ja taisin vilustua hieman, kurkku on nyt muutaman päivän kutissut, nenäkin vuotaa. Kuulemma flunssaa on liikkeellä, toivottavasti ei minuun ole itseään tartuttanut. Joka tapauksessa tuo topin päällä oleva tsydeemi on miusta ihan verhon näköinen ja tuntuinen, siitä otsikkokin. Tykkään siitä kuitenkin tosi paljon ja pitipä sitä kokeilla tähän asuyhdistelmään. Omaa silmää miellyttää :)

Mutta, eipä tässä tämän enempää. Palaillaan ensi kerralla!

 photo essinkuvia 1 of 2_zpspdldvxjs.jpg

 photo essinkuvia 2 of 3_zpshzbgf2zb.jpg

 photo essinkuvia 1 of 3_zpsanwnftgn.jpg

 photo essinkuvia 2 of 2_zps2ew7we6h.jpg

torstai 9. kesäkuuta 2016

Aurinko värjää

 photo auringonlaskua 1 of 3_zpsfcshsvby.jpg

Heipsan!

Auringonvalo on hellinyt ihan urakalla, lämpöä on nyt muutamaa viileämpää päivää lukuun ottamatta ollut paljon. Iltaisin on ollut ihana vain lähteä koiran kanssa ulos pelkässä hupparissa ja rannalla on tullut viihdyttyä useammin kuin vain kerran katselemassa värien muodostumista vastarannalle. Auringonlaskut ovat rauhoittavia kaikessa komeudessaan. Näin kesällä se on vain hienoa, kun vielä auringon laskettuakaan ei tule kunnolla pimeää. Esimerkiksi pari yötä sitten käytiin hakemassa yhden maissa parit geokätköt. En ollut ennen moista harrastusta kokeillutkaan, mutta saatoin innostua hieman moisesta hommasta :)

Jätän kuitenkin tämän postauksen näihin kuviin, palataan ensi kerralla o/

 photo auringonlaskua 2 of 3_zpsnelfyipo.jpg

 photo auringonlaskua 3 of 3_zpsmkjdc7bu.jpg

 photo auringonlaskua 1 of 1_zpsrnesfhpv.jpg