Todella paljon nimipäivä onnea kaikille, jotka tänään viettävät nimipäiväänsä!
Tänään vietetään Johannan nimipäivää. En liiemmi, tuskin koskaan, ole pitänyt nimipäiviä oikeastaan minkään "arvoisena". Päivä muiden joukossa, mutta voi muistaa kaveria pikku onnitteluilla. Jotenkin nimet kalenterissa ovat aina olleet vain nimiä. Näin ajattelin tähän päivää asti, kunnes ruokapöydän ääressä istuivat mummi ja ukki. He toivat minulle mitä ihanimman nimipäivälahjan. Nimipäivät ovat heille paljon suurempi juttu, sitä taisin ihmetellä ääneenkin. Siinä kahvikuppi kädessä istuessa mummi innostui kertomaan nuoruutensa nimipäivistä.
Hän kertoi kuinka työpaikalla tuotiin kakkua, käytiin ystävän luona kahvilla tai muistettiin jollain muulla tapaa nimen kantajaa. Ylipäätään nimipäivä oli juhlavampi verrattuna nykypäivään. Ehkäpä jopa isompi juhla kuin syntymäpäivät! Itselle loogisempaa on juhlistaa niitä isosti, kakkua ja lahjoja sekä paljon ystäviä. Asia selittyikin yksinkertaisella jutulla: nimipäiviä oli paljon helpompi juhlistaa kuin syntymäpäivät, sillä monikaan ei tiennyt tai muistanut syntymäpäivien ajankohtia. Nimipäivän saattoi aina varmistaa kalenterista. Nykypäivänä meillä on kaikki maailman somet, joissa monissa näkyy se syntymäaika. Varsinkin facebookissa olevat eivät voi välttyä muistamasta jonkun synttäreitä!
Mutta vastakohtana, yhä harvemmin tulee katsottua sitä virallista kalenteria, jossa kaikki nimipäivät lukevat. Minullakin roikkuu kalenteri seinällä, mutta olen koko vuoden ajan vain kääntänyt kalenterikuukauden oikeaksi. En ole tainnut tehdä yhtäkään merkintää koko kalenteriin, vilkaissutkaan varmaan edes kunnolla. Tänään tutkailin kalenteria tarkemmin.
Eilen oli hyvän ystäväni Maaritin nimipäivät, tiistaina sen sijaan Saran. Ensiviikolla taas vietetään ukin nimipäivää. Kaikki menneet täysin ohitse.
Kuinka moni tietää milloin oma nimipäivä on? En olisi muistanut omaanikaan, ellei mummi olisi eilen kysynyt saako tulla pistäytymään nimipäiväkahveilla.
Onko nimipäivät ns. kuoleva perinne? Itselle tuli tänään olo, että haluan ainakin läheisimpiä ystäviäni muistaa paremmin vastedes. Yksi hyvä syy lisää nähdä ;)
Hän kertoi kuinka työpaikalla tuotiin kakkua, käytiin ystävän luona kahvilla tai muistettiin jollain muulla tapaa nimen kantajaa. Ylipäätään nimipäivä oli juhlavampi verrattuna nykypäivään. Ehkäpä jopa isompi juhla kuin syntymäpäivät! Itselle loogisempaa on juhlistaa niitä isosti, kakkua ja lahjoja sekä paljon ystäviä. Asia selittyikin yksinkertaisella jutulla: nimipäiviä oli paljon helpompi juhlistaa kuin syntymäpäivät, sillä monikaan ei tiennyt tai muistanut syntymäpäivien ajankohtia. Nimipäivän saattoi aina varmistaa kalenterista. Nykypäivänä meillä on kaikki maailman somet, joissa monissa näkyy se syntymäaika. Varsinkin facebookissa olevat eivät voi välttyä muistamasta jonkun synttäreitä!
Mutta vastakohtana, yhä harvemmin tulee katsottua sitä virallista kalenteria, jossa kaikki nimipäivät lukevat. Minullakin roikkuu kalenteri seinällä, mutta olen koko vuoden ajan vain kääntänyt kalenterikuukauden oikeaksi. En ole tainnut tehdä yhtäkään merkintää koko kalenteriin, vilkaissutkaan varmaan edes kunnolla. Tänään tutkailin kalenteria tarkemmin.
Eilen oli hyvän ystäväni Maaritin nimipäivät, tiistaina sen sijaan Saran. Ensiviikolla taas vietetään ukin nimipäivää. Kaikki menneet täysin ohitse.
Kuinka moni tietää milloin oma nimipäivä on? En olisi muistanut omaanikaan, ellei mummi olisi eilen kysynyt saako tulla pistäytymään nimipäiväkahveilla.
Onko nimipäivät ns. kuoleva perinne? Itselle tuli tänään olo, että haluan ainakin läheisimpiä ystäviäni muistaa paremmin vastedes. Yksi hyvä syy lisää nähdä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kamera Nikon D7000
Objektiiveina Nikon af-s dx 18-55mm
Nikkor Af-s 55-300/4.5-5.6g VR
Nikkor Af-s 85mm 1.8G